Yhteisöllinen väkivalta muslimiyhteisöissä ja sosiaalityön rooli: Katsaus ajankohtaiseen tutkimusartikkeliini

Hiljaisuus ylläpitää väkivaltaa, joten on tärkeää nostaa esille väkivallan erilaisia ilmiöitä yhä laajemmin. Viime aikoina on yhä enemmän keskusteltu myös väkivallasta, johon kytkeytyy yhteisöllisiä tekijöitä. Tällaista yhteisöissä esiintyvää väkivaltaa ilmenee eri muodoissa ympäri maailmaa. Erityisen tärkeää on ymmärtää ilmiötä erilaisten kulttuuristen ja uskonnollisten yhteisöjen kohdalla, joiden osalta ilmiötä tulee tutkia jatkossakin yhä enemmän.

Janus - sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehdessä (2024) julkaistussa artikkelissani "Integroiva kirjallisuuskatsaus yhteisöllisestä väkivallasta muslimiyhteisöissä ja sosiaalityön roolista muslimiperheiden parissa tehtävässä työssä" tarjoan katsauksen tähän monitahoiseen ja osin sensitiiviseen aiheeseen muslimiyhteisöjen näkökulmasta. Ilmiön sensitiivisyydestä huolimatta tulee sitä silti käsitellä, sillä käsittelemättä jättäminen toimisi ilmiötä piiloistavana ja tämän väkivallan muodon kohteeksi joutuvien hätää ohittavana rakenteena.



Mitä on yhteisöllinen väkivalta?

Yhteisöllinen väkivalta on laaja käsite, joka kattaa monisyisiä yhteisöissä esiintyviä väkivallan muotoja. Se voi ilmetä esimerkiksi kunniaan liittyvänä väkivaltana, perheväkivaltana tai uskonnollisena väkivaltana. Tässä väkivallan muodossa keskeistä on sen monitekijäisyys eli useamman tekijän osallisuus väkivallan teoissa. Yhteisöllinen väkivalta ei ole yksinomaan muslimiyhteisöille ominainen ilmiö, vaan sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, miten kulttuuriset ja uskonnolliset tekijät voivat vaikuttaa väkivallan ilmenemiseen ja siihen liittyviin asenteisiin.

Muslimiyhteisöt ja erityiset haasteet

Muslimiyhteisöissä yhteisölliseen väkivaltaan voi kuitenkin liittyä erityisiä haasteita, kuten muun muassa:

  • Kulttuuriset normit ja perinteet: Tietyt kulttuuriset normit ja perinteet voivat normalisoida tai jopa edistää väkivaltaa.

  • Uskonnolliset tulkinnat: Uskontoa ja sen tulkintoja voidaan käyttää väkivallan oikeuttamiseen.

  • Leimautumisen pelko: Uhrit saattavat pelätä leimautumista ja häpeää, mikä estää avun hakemista.

  • Luottamus viranomaisiin: Joissakin yhteisöissä luottamus viranomaisiin voi olla heikkoa, mikä vaikeuttaa avun saamista.


Sosiaalityön rooli

Sosiaalityöllä on keskeinen rooli yhteisöllisen väkivallan ehkäisemisessä ja uhrien tukemisessa. Tästä syystä yhteisöllisen väkivallan ymmärtämiseksi ja ehkäisemiseksi sosiaalityössä tarvitaan seuraavia sosiaalityöntekijöiden taitoja ja toimintatapoja:

  • Kulttuurinen herkkyys ja uskontotietoisuus: On tärkeää ymmärtää eri kulttuurien ja uskontojen erityispiirteitä.

  • Luottamuksellisen suhteen luominen: Uhrien on voitava luottaa sosiaalityöntekijöihin voidakseen avautua kokemuksistaan.

  • Moniammatillinen yhteistyö: Yhteistyö muiden ammattilaisten, kuten poliisin, terveydenhuollon ja uskonnollisten johtajien kanssa on tärkeää.

  • Voimavarakeskeinen työote: On tärkeää tukea uhrien omia voimavaroja ja auttaa heitä löytämään ratkaisuja tilanteeseensa heidän tarpeistaan lähtien. Uskonnon ja yhteisöllisyyden voimavaraistavaa vaikutusta tulee hyödyntää osana sosiaalityötä, mikäli se on asiakkaan kannalta relevanttia. 


Johtopäätökset

Artikkelini mukaan yhteisöllinen väkivalta on monisyinen ongelma, joka vaatii monipuolisia ratkaisuja. Sosiaalityöllä on tärkeä rooli tämän ongelman ratkaisemisessa, mutta se edellyttää kulttuurista ja uskonnollista tietoisuutta ja kompetenssia, moniammatillista yhteistyötä ja uhrien voimavarojen tukemista. Ilmiöstä tarvitaan laajempaa tutkimusta ja lisää tietoa, jonka avulla sosiaalityössä ja eri palveluissa voidaan kehittää osaamista. On olennaista, että sosiaalityöntekijät saavat riittävää koulutusta ja tukea voidakseen toimia tehokkaasti näissä haastavissa tilanteissa.


Tämä blogiteksti on tiivistelmä artikkelistani, mutta saadaksesi kattavamman kuvan aiheesta, kannattaa käydä lukemassa alkuperäinen artikkeli. (linkki alla)


Lähde

Taipale. M. (2024). Integroiva kirjallisuuskatsaus yhteisöllisestä väkivallasta muslimiyhteisöissä ja sosiaalityön roolista muslmiperheiden parissa tehtävässä työssä. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 32(4), 410-428. https://doi.org/10.30668/janus.136210

Kommentit