Islam Euroopassa – Matkablogi IIIT-kesäkoulusta Sarajevossa 2025
Elokuussa 2025 osallistuin Sarajevossa järjestettyyn kansainväliseen kesäkouluun Islam in Europe: Challenges of Pluralism, jonka järjestivät The International Institute of Islamic Thought (IIIT), The Institute for Epistemological Studies – Europe (IESE), The Center for Advanced Studies in Sarajevo (CAS; Bosnian: Centar za napredne studije - CNS), The Fairfax Institute (TFI) ja Sarajevo international university (IUS).
Tavoitteena oli syventää väitöskirjatutkimustani islamilaisen sosiaalityön, vähemmistöjen osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Lisäksi toivoin saavani kesäkoulun kautta laajempia akateemisia verkostoja sekä uusia näkökulmia SOWREL-tutkimushankkeen tutkimustyöhön.
🔍 Kesäkoulun antia: tiedettä, tilaa ja teologiaa
Kesäkoulu tarjosi laajan katsauksen islamilaisen ajattelun nykyhaasteisiin. Erityisen merkityksellisiä olivat luennot uskonnonvapaudesta, sukupuolen roolista Koraanissa, islamofobiasta sekä julkisten tilojen vaikutuksesta yhteisölliseen hyvinvointiin. Professori Jasser Audan esittelemä waqf/awqaf-periaate nousi keskeiseksi tutkimukseni kannalta: se tarjoaa islamilaisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mallin, joka resonoi länsimaisen sosiaalityön arvojen kanssa.
Waqf/awqaf-periaate sisältää ajatuksen yhteisön ja heikompien tukemisesta. Tästä syystä kyseisen periaatteen tutkimus avaa mahdollisuuksia tarkastella sosiaalityön juuria uudesta näkökulmasta. Erityisesti vähemmistöjen kohdalla tämä periaate voisi tuoda konkreettisia ratkaisuja osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.
🧠 Ajattelun uudistaminen: post-normaali aika ja epistemologinen murros
Post-normaali aika vaatii rohkeutta kyseenalaistaa vakiintuneita ajattelutapoja. On tärkeää tarkastella, toistammeko huomaamatta länsikeskeistä moderniuden käsitystä – jossa moderni nähdään hyvänä ja perinteinen takapajuisena. Islamilainen moderniteetti ei ole yksiulotteinen, vaan monimuotoinen ilmiö, joka rakentuu kulttuurikontekstien sekä uskonnon perusperiaatteiden ja lähteiden pohjalta.
Muslimitutkijoiden tulisi aktiivisesti tarkastella käyttämäänsä kieltä ja käsitteistöjä, jotta emme vahingossa toisinna länsimaista hegemoniaa tiedon tuotannossa. Meidän tulee vaikuttaa tiedon muutokseen ja laajentaa käytettävien teorioiden pohjaa.
🧩 Islamilainen vs. länsimainen sosiaalityö
Islamilaisella sosiaalityöllä on paljon annettavaa myös länsimaisessa kontekstissa. Waqf-periaatteen lisäksi tärkeää on islamilainen sosiaalinen oikeuskäsitys ja sen ymmärtämisen tavat – kuten islamilaisen tiede Maqasid al-Shariah, joka tarjoaa eettisiä ja yhteisöllisiä työkaluja. Näitä työkaluja hyödyntämällä voidaan rikastuttaa nykyistä sosiaalityön teoriaa ja käytäntöä.
Tulevissa tutkimuksissani toivonkin, että voin laajemmin tutkia islamilaisen ja länsimaisen sosiaalityön lähtökohtia, yhtäläisyyksiä ja mahdollisuuksia. Erityisesti Suomen kontekstissa sosiaalityöntekijöiden haastattelut osoittavat, että waqf-ajattelun integrointi voisi vahvistaa vähemmistöjen kokemusta osallisuudesta ja tuoda uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin epäkohtiin.
🕌 Paikka, tila ja kuuluvuuden kokemus
Minne ihminen kokee kuuluvansa, ei ole vain fyysinen kysymys. Paikkaan kytkeytyy myös emotionaalinen ja uskonnollinen aspekti. Muslimille tärkeää on, että tila tukee uskonnon harjoittamista ja mahdollistaa oman identiteetin ilmaisun. Mikäli asuu maassa, jossa pyritään rajoittamaan vähemmistöjen oikeuksia, vähemmistöyhteisöjen on aktiivisesti luotava tiloja, joissa voidaan kokea turvallisuutta ja kuuluvuutta.
Yhteistyö muiden uskontokuntien ja yhteisöjen kanssa on keskeistä. Dialogi ei ole vain suvaitsevaisuutta – se on aktiivista yhteiskunnan rakentamista. Islamilainen sosiaalityö voisi toimia siltana, joka yhdistää eri ryhmiä ja vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota.
🧠 Sosiaalinen pääoma ja yhteisön sisäinen dynamiikka
Väitöskirjatyössäni tarkastelen, miten julkisen tilan vastaanottavuus vaikuttaa yhteisön sosiaaliseen pääomaan. Onko yhteisö sulkeutunut vai avoin? Miten tämä vaikuttaa yksilöiden hyvinvointiin, osallisuuteen ja jopa yhteisön sisäiseen väkivaltaan? Yhteisö itse muodostaa tiloja – mutta ovatko ne kaikille turvallisia?
Ajattelen, että islamilainen sosiaalityö voi tarjota työkaluja näiden kysymysten käsittelyyn, erityisesti waqf-periaatteen kautta, joka korostaa yhteisön vastuuta ja resurssien jakamista oikeudenmukaisesti.
Islamilainen sosiaalityö voi toimia eettisenä kompassina: se korostaa yhteisön vastuuta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvon kunnioittamista.
🕊️ Srebrenica – muistamisen merkitys ja historian paino
Vierailu Srebrenican muistokeskuksessa oli kesäkouluviikon emotionaalisesti raskain, mutta samalla tärkein hetki. Keskus kertoo Bosnian sodan aikaisista tapahtumista, erityisesti vuoden 1995 kansanmurhasta, jossa yli 8 000 muslimimiestä ja -poikaa surmattiin. Tämä ei ollut vain paikallinen tragedia – se oli koko ihmiskunnan epäonnistuminen.
Srebrenica muistuttaa meitä siitä, kuinka helposti hirmuteot voivat tapahtua, kun pelko, viha ja poliittinen välinpitämättömyys saavat vallan. Mutta yhtä tärkeää kuin tapahtumien dokumentointi, on niiden muistaminen. Ihmiskunta on valitettavan altis unohtamaan. Kun muistopaikat hiljenevät ja vuosikymmenet kuluvat, vaarana on, että historia alkaa haalistua – ja sen mukana myös oppi, jonka sen pitäisi meille antaa.
Lähteet:
Auda. Jasser. (2008). Maqasid Al-Shariah – A beginner´s Guide. London: The International Institute Of Islamic Thought.
Badawia. Tarek. (2022). Islamic Practical Theology: waqf and zakat as Theological Foundations. In H. Schmid & A. Sheikhzadegan (ed.). Exploring Islamic social work. Between Community and Common Good. Springer. 1–26. DOI: 10.1007/978-3-030-95880-0. 151–163.
Hussain. Dilwar. (2022). Islamic Social Ethics, Social Work and the Common Good. Learning from Western Contexts. In H. Schmid & A. Sheikhzadegan (ed.). Exploring Islamic social work. Between Community and Common Good. Springer. 1–26. DOI: 10.1007/978-3-030-95880-0. 121–136.
Kommentit
Lähetä kommentti