Syrjintä uskonnon perusteella: Case Perussuomalaisten yritys torpata vainajatilahanke Helsingissä

Tämä postaus ei tällä erää käsittele tutkimustani, mutta koin tarpeelliseksi ottaa omalta osaltani kantaa keskusteluun, joka sai alkunsa Helsingin kaupungin valtuuston kokouksesta. Kyseisessä kokouksessa oli käsittelyssa Malmin hautausmaalle rakennutettavan vainajien keskitetetty säilytystila. Perussuomalaiset vastustivat vainajatilaa sillä perusteella, että "Kaupungin toimialaan ei kuulu tilojen rakennuttaminen uskonnollisiin menoihin, eikä uskonnollisiin rituaaleihin tarvittavia tiloja pidä maksattaa kaupungin veronmaksajilla." 

Kun tarkastellaan itse hankesuunnitelmaa, nousee esille, että kyseessä ei ole minkään uskontokunnan rakennus, vaan sen funktio on vainajien säilytys ja siihen liittyvät toimet. Tila on suunniteltu monikäyttöiseksi, jotta sitä voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti Helsingin moninaistuvan ja ikääntyvän väestön tarpeet huomioiden. Tämä tila siis kattaisi eri uskontokuntien sekä uskonnottomien vainajien sekä heidän omaistensa tarpeet.

...mutta Perussuomalaisten valtuutetut ottivat valtuuston kokouksessa esille ainoastaan muslimivainajat. Perussuomalaisten valtuutettu Laura Korpinen kommentoi:

”Missään tapauksessa islamististen rituaalien maksaminen ei kuulu helsinkiläisille veronmaksajille. Tavallisen kuntalaisen täytyy myös voida hyvästellä oma omaisensa tiloissa, joissa ei samaan aikaan harjoiteta muun uskontokunnan rituaalimenoja. Herkässä tilanteessa, jossa oma omainen on menehtynyt, tämä ei olisi inhimillisesti muuta kuin kohtuullista.” 

Käytännössä tämä siis tarkoitti sitä, että Perussuomalaiset valtuutetut katsoivat, ettei muslimitaustaisilla vainajilla ole samoja oikeuksia kuin muilla kuntalaisilla. Lisäksi heidän näkemyksenään on, ettei monikäyttöistä vainajatilaa tule rakennuttaa, koska muslimit voisivat sitä myös käyttää. 

Korpinen lisäksi asetti muslimit ja "tavalliset kuntalaiset" vastakkain ikään kuin muslimit eivät olisi tavallisia kuntalaisia, eikä heillä olisi yhdenvertaisia oikeuksia käyttää kuntalaisille suunnattuja palveluita.  

Mistä tämä sitten kertoo? 

Ensinnäkin toivoisin, että yhteiskunnallisessa keskutelussa tunnistettaisiin se, millaiseen ideologiaan nämä Perussuomalaisten puheenvuorot ja kannanotot perustuvat. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun Perussuomalaiset ovat mahdollisesti tuleva hallituspuolue. Edellä esiin nostettu valtuutettu Korpisen kommentti tuo esille Perussuomalaisten parissa esiintyvän islamofobian. 

Suomen perustuslain (1999/731)  6 §:ssä säädetään: 

"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

Ja Perustuslain 11 §:ssä: 

"Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan."

 

Perussuomalaisilla ei ilmeisesti ole tavoitteena toteuttaa Suomen lainsäädöntöä suhteessa muslimiväestöön. Perussuomalaisten intressinä ei näin ollen ole toteuttaa Suomen lainsäädönnön velvoitteita omiin ennakkoluuloihinsa perustuen, voidaan toki pohtia onko tällainen puolue soveltuva toimimaan hallituspuolueena. 

Toisena huomioitavana seikkana nostan esille sen, että jos yhteiskunnassa ei nyt järeällä kädellä puututa tähän tiettyihin väestöryhmiin kohdentuvaan syrjintään, tulee yhteiskunnan polarisoituminen ja eriarvoistuminen lisääntymään. Jokainen islamofobian tai syrjinnän salliva keskustelu, kokous tai päätös vaikuttaa Suomessa asuvan muslimiväestön osallisuuden kokemukseen. Mikäli me emme koe olevamme osa yhteiskuntaa, tuottaa se jatkossa enevissä määrin osattomuutta, eriarvoisuutta ja lisää väistämättä myös yhteiskunnan kuluja. Uskon, etteivät päättäjämme tätä halua. 

Helsingin kaupunginvaltuustolle haluan esittää kiitokset siitä, että he uskalsivat kaataa Perussuomalaisten ehdotuksen sekä ovat nostaneet asian päivän valoon ja julkiseen keskusteluun esimerkkinä räikeästä syrjinnästä. 

Näitä ulostuloja ja ryhtiä torpata syrjiviä asenteita tarvitaan kuitenkin yhteiskunnassa yhä laajemmin.